Magic, Joy and Dreams
Apple Accessiblity Summit Prague 2013
Minulla oli ilo osallistua rakkaan harrastukseni Ipadin puitteissa Prahassa Applen järjestämään konferenssiin, jossa aiheena oli ipadin käyttö lasten kanssa, joilla on erilaisia haasteita kehityksessään. Tarkoitukseni on kertoa enemmänkin tapahtumasta, mutta ajattelin käyttää tämän lentomatkan jakamalla teidän kanssanne yhden ihmisen tarinan, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.
Srini Swaminathan, intialainen mies, joka on syntynyt Mumbain köyhälistökorttelissa. Srini aloitti esityksensä ilmakuvalla, joka oli otettu hänen kotikaupungistaan. Siinä oli kaksi aluetta. Täyteen tupattu hökkelikylä ja hyvin väljästi asutettu hienostoalue. Näiden alueiden poikki kulki leveä rautatie. Srini leikki ajatuksella, että jos enkelit pudottavat taivaasta lapsen maan päälle, niin on kaksi mahdollisuutta, mihin tuulet kuljettavat lapsen. Hän kulki tuulen mukana köyhälle puolelle.
Srinin isä kuoli ja äiti hoiti yksinään kahta poikaansa. Illalla kun Srini kertoi historiaansa, olin hyvin liikuttunut tavasta, jolla hän puhui äidistään. Niin äidit ja poikalapset. Ja yksinnauttijuus. Niin tuttu maailma minulle. Ja tarinan edetessä, totean vain kyllä minun osani on ollut niin helppo!
Äidille oli tärkeintä elämässä että pojat saisivat koulutuksen. Hän ei ollut itse päässyt koulutukseen, koska oli niin köyhistä oloista. Äiti kamppaili, jotta sai unelmansa toteuttettua ja Srini valmistui insinööriksi ja tekikin sitä työtä jonkun aikaa. Hän alkoi kuitenkin miettiä, miten voisi korvata rakkaalle äidilleen kaiken, minkä tämä oli poikansa vuoksi tehnyt ja uhrannut. Hän mietti, että äiti ei halua rikkauksia vaan paras tapa on auttaa muita samassa asemassa olevia köyhiä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta koulutukseen.
Hän meni mukaan projektiin, jossa kuukauden koulutuksen jälkeen hän sai itselleen oman luokan, neljäkymmentä pientä ala-asteen oppilasta. Koulu sijaitsi köyhällä alueella, monsuunisateen aikana Srini aloitti työnsä. Koulua oli vaikea löytää sokkeleoisesta hökkelikylästä, lapset kahlasivat syvässä vedessä, jotta pääsivät kouluun.
Srini edustaa varsinaista heittäytyjää. Uskaltaa luottaa intuitioonsa ja on kekseliäs ja lannistumaton. Lapset eivät ylettäneet liitutaululle. Srini teki lattiasta liitutaulun. Lapsilla ei ollut pulpetteja tai tuoleja. Srini istui lasten kanssa lattialla. Hyvässä asennossa, joka on Srinille tärkeää. Välillä Srini puki tiikerivaatteet päälle, välillä apinan. Hänen tärkein mottonsa ovat että täytyy olla iloa ja unelmia! Hän auttoi lapsia luomaan unelmia esimerkiksi pääsystä SUUREEN yliopistoon, sillä se on kova juttu. Hän askartelee vaikka minkälaisia virityksiä matikasta tai lukemisesta, lattialle ja mihin tahansa. Valkokankaan hän on saanut kierrätyksestä. Päälleen hän pukee esiliinana ja siihen muovitetun paperin johon lapset saavat vuorollaan piirtää tai kirjoittaa vastauksen. Ujompia ja arempia oppilaita kannustetaan eri tavoin, vaikkapa meikkausvuorolla. Kuukauden opettajakoulutuksella hän saa 40 lasta, osalla erilaisia haasteita oppimisessaan, oppimaan ja jopa kirimään oppimista oitteensa kiinni sitä missä ovat jääneet jälkeen.
Srinillä on suuri sydän. Hän kertoi, että erityiskouluissa on lapsilla erityisen huono tilanne. Hän opetti lapsille intian kansallislaulun viittomin. Videosta näki miten taitavia lapset olivat ja kuinka intoa täynnä, jokainen pikku viittoja oli. He kiersivät esiintymässä eri paikoissa ja saivat kerättyä läheiseen erityiskouluin 400 dollaria koulutarvikkeisiin.
Koko mies pursuaa iloa, rakkautta, välittämistä ja ennen kaikkea intoa. Minkä hän koulutuksessa häviää maailmalla kolleegoileen, hän kyllä tahdossa voittaa. Tietotekniikan nuori insinööri toi tietysti luokkaansa. 300 dollaria kuussa on hänen palkkansa ja sillä pitää saada myös tarvittavat välineet, päivittäiset kulut yms lapsille koulussa. Läppäri ja tykki sekä itsekursittu valkokangas toivat uuden ulottuvuuden opetukseen. Loi ihmetyksen kuten Srini kuvaa lasten reaktioita. Srini tutustui iPadiin. Ymmärsi, että se on lasten tulevaisuuden ja opetuksenkin kannalta huikea harppaus modernin teknologian ihmeelliseen maailmaan.
iPadin hankkimiseen ei ollut varoja. Intiassa voi kerätä varoja esimerkiksi juoksemalla maratonin. Srini ei ollut mitenkään erityisen urheilullinen, mutta sisukkaana miehenä juoksi sitten useampiakin maratoneja ja sai hankituksi luokkaan iPadin. Sen käyttöä hän soveltaa laaja-alaisesti.
Sanotaan, että me olemme kaikkien kohtaamistemme summa. Olen erityisen kiitollinen tästä kohtaamisesta. Jos lapsella ei ole unelmia, meidän tehtävämme on auttaa häntä se löytämään. Yksi pikkuinen tuumasi viedeolla, kun Srini kysyi, mistä tämä unelmoi: "Löön to liid and lite". Ja unelmaa kohti matkalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti