sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Ei kovin kummoistakaan, mutta ihmeellistä!

Meillä oli nuorehko kiinalaispari juhannusvierailuilla. Jostain luin, että ihminen ei tule ajatelleeksi kaikkea sitä ihanaa ihmeellisyyttä, mitä omassa maassa on, ennen kuin sen vierasmaalainen osoittaa. Olimme pitkään Kiinassa puhuneet, että he tulevat kokemaan aitoa suomalaista mökkielämää. Olimme pienellä joella mökkeilemässä ja Päijänteellä. Tehtiin kaikenmoista: kalasteltiin, kaadettiin puita moottorisahalla, tehtiin klabeja, poltettiin juhannuskokkoa, kyläiltiin, käytiin Karkkilan torilla, savustettiin omaa saalista, ajeltiin traktorilla ja saunottiin niin en vihdat olivat hetkessä tuusannuuskana. Istuttiin kuumassa paljussa joten kylmähkö luonnonvesi ei tuntunut missään. Ruokaa laitettiin yhdessä. Haettiin tuoreita mansikoita ja uusia perunoita. Pulkkilanharju pisti kauneudellaan miltei kiljumaan. Kuvia, videoita ja ennen kaikkea elämyksellisiä muistoja. Kummatkin olivat niin tilassa kaikesta siitä, mikä ei ole kovin kummoistakaan - meidän mielestä.

Olen nyt kesän ihastellut kerrassaan käsittämättömän upeita mökkeilykuvia perheistä ja lapsista mökeillään. Ihania ja niin idyllisiäkuvia. Ihan kun maailma olisi pysähtynyt eikä mikään olisi muuttunut sitten esi-isiemme. Söpöliinit vahtaavat tiskivesikattilaa. Tiskaavat. Puita kannetaan, saunaa lämmitetään yhdessä. Kävelyllä kerätään kukkia ja tehdään kukkaseppeleitä. Metsämaniskoita laitetaan heinään. Pikkuisille tehdään pikkuvihtoja. Mökeillä ollaan isovanhempien ja vanhempien kanssa. Joillakin on enemmän sukua ja jotkut viettävät kesää perheen kesken. Pikkuiset on apuna ihan kaikessa. Mattopyykillä on kiva olla, soudellaan ja ennen kaikkea uidaan. Kun sade tulee (ei varmaan yllätä) ollaan sisätiloissa. Piirrellään, leivotaan, katsellaan piirrettyjä - kuka mitäkin.

Meillä on ainutlaatuinen kesäkulttuuri. Ja sehän on hyvin monimuotoinen. Omat lapsuuden mökkikokemukset ovat juuri tuollaisia idyllejä. Lomat vietin äitini suvun saarella Lepäisillä. Äitiä ei tosin sinne saaneet mitkään voimat. Vanhempieni kanssa kesä oli erilainen ja kävimme joka kesä autolla kiertelemässä Eurooppaa ja suurimman osan aikaa vietimme ihanassa Monettin perhehotellissa Adrianmeren rannalla. Onneksi kesälomat olivat pitkiä. Sain kokea kummatkin. Muistoihin on piirtyneet maidonhakumatkatkannua kantaen sukulaisten maatilalle, äitini serkun savustetut Mariankalat hesarin päällä, joita söimme uimapatjoilla ulkosaaressa. Taitoja karttui koko ajan. Ensimmäiset klabit tein kuusivuotiaana. Mansikkakiisseliä tein allekouluikäisenä. Kummitätini oli aivan uskomaton ja mahdollisti kaiken tekemisen. Niin, toki oli kurjiakin kokemuksia. Huussissa haisi, ei ollut vessapaperia vaan sanomalehtiä. Hämärä muistikuvajostain virkatuista sidehommista. Kymmenet kyyt loikoilemassa rantakivillä. Ei ollut pelkästään auvoista - ei tietenkään!

Kun olin 17v vanhempani intoutuivat ostamaan mökin Päijänteen rannalta. Siitä asti tämä on ollut minulle rakkain paikka ikinä. Kun geeneihin on kirjoitettu saaristolaisuus, maalaisuus ja mökkeily, niin mikään ei ole vaikeaa tai outoa! Selviän melkein mistä vaan. Huussin tyhjennyksestäkin olen tehnyt kuninkaallisen ohjelmanumeron! Olen niin kiitollinen, että olen omilla lapsillani on ollut mahdollisuus kokea lapsuuden kesät mökillä. Kiitos siitä erityisesti vanhemmille, joiden kanssa pojat paljon viettivät aikaa mökillä tehden juuri noita perushommia. Vieläkin on lasten ja Pappa-Kallen puukot seinällä omilla paikoillaan. Perintömoottorihalla kaatuu puut.

Käsi ylös kuinka moni on lapsena uinut niin pitkään, että huulet sinertää, kuinka moni on iltamyöhään onkinut laiturilla koska silloin se kala syö. Kuinka moni on ihanasti nukahtanu puutarhakeinuun tai tuvan soffalle kun väsy tuli. Kesälomalla nautitaan, rentoillaan ja tehdään niin paljon asioita yhdessä kun voidaan. Eikä haittaa vaikka rutiinit hieman kiepsahtaa.

Olin aikuisen poikani kanssa muutaman päivän mökillä. Selkeästi hän omaa mökkigeenit. Yhtenä päivänä hän tuumasi (kun tuo Päijänne on edelleen hiukan viileähköä), että tänään lämmitetään saunaa koko päivän! Lapsena juuri se, että sauna on koko päivän päällä oli hienointa. Ei yhtään hullumpaa käydä mökkipuuhastelun lomassa löylyssä ja uimassa.

Kesä tekee lapsen kehityksessä taikojaan. Siihen on varmasti moniakin syitä, mutta ehdottomasti yhteinen aika, tekeminen ja tekemättä jättäminen ovat keskeisiä asioita. Muistetaan nauttia kesästä, niin kuin me suomalaiset osaamme. Ihan säästä huolimatta tai juuri sen takia!