tiistai 13. toukokuuta 2014

Maa, jossa kansalainen päättää itse!



Viime viikon iPad seminaari ja preseminaari huipentui lomamatkaan  IlonaIT:n ja Applen järjestämään tutustumiseen Tanskan digitaalisen koulumalliin tututustumiseen. Minulla on tapana silloin tällöin palkita itseäni mielenkiintoisella koulutusmatkalla. Viimeisin oli Praha , jossa Accessibility Summitista syntyi ideoita vuoden 2014 iPad seminaariin lasten kunotutuksessa ja opetuksessa. Nyt hain sitten inspiraatiota Tanskasta.

Tanskan Applen edustaja oli suunnitellut paikat, mihin kannattaa tutustua. Porukkaa oli lähes 40. Mutkattomia mukavia ja työstään innostuneita opetusalan ihmisiä. Erityisesti Suomessa ns. Kaarinan mallin luojia ja kehittäjiä oli matkassa ja on kyllä ihan huikeaa mitä Kaarinassa on saatu aikaiseksi ajatellen digitaalista koulua.

Ohjelma oli kaksipäiväinen. Ja hyvin tiukka aamusta iltaan. Varsinkin kun lähdimme varhaisella aamukoneella. Välimatkat bussilla olivat pitkiä,  pari kolmen tunnin bussimatkaa jopa. Toisaalta linja-autossa on tunnelmaa, kun on hyvää seuraa. Maailmaa on paranneltu todella joka kantilta.

Ensimmäisen vierailimme paikallisessa, hienossa upouudessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Rakennus oli vaikuttavalla paikalla veden ääressä. Rakenteilla oli juuri Euroopam suurin skeittialue ja halli viereen ja Tanskan korkein kiipeilyseinämä oli rakennettu vanhaan siiloon. Rakennuksessa ei ollut luokkahuoneita. Kaikki tila oli suunniteltu oppimiseen. Joka kerroksessa oli pehmoigluja, dialogitiloja, joihin mahtui 25 oppilasta. Keskellä oli iPad nuotio. Kuution muotoinen sellainen, jonka jokainen seinämä oli isohko iPad. Koulu on päätynyt valitsemaan laitteistoksi iPadin ja Applen tietokoneet. Siksi, että joku päätös oli tehtävä, jotta digitaalista oppimisympäristöä saadaan kehitettyä. Jokainen oppilas saa iPadin. Sen voi myöhemmin lunastaa itselleen keräämällä opintopisteitä. Oppilaat maksavat laitteille vakuutuksen n. 100-200 DKR.

Rakennus oli jaettu erilaisiin alueisiin. Oli hiljaisia alueita. Erilaisia toiminnallisia ympäristöjä. Osto terassit ja opettajien lounge oli viihtyisä alue. Opettajilla oli lisäksi omat hiljaiset työpisteet ja työpisteet, joissa voi keskustella ja suunnitella. Yleisesti ottaen isossa koulussa oli hyvin rauhaliista ja oppilaita kulki ylös ja alas loputtomia portaita. Upeaa taidetta oli joka puolella eri muodoissa. Nykyisin, kun Rakennetaan erilaisia laitoksia, budjetista tulee käyttää vähintään noin prosentti taiteeseen.

Tiloissa oli AppleTV: mikä mahdollisti dynaamisen iPadien käytön ryhmässä. Esimerkiksi huoneessa, jossa oli useampia näyttöjä, oppilaat pystyivät esittelemään omia tuotoksia. Kuitenkin niin, että opettaja hallitsi näyttöjen näkyvyyttä.

Erilaisen kulttuurin tuominen kouluun oli yksi tärkeä tavoite. Lisäksi tuettiin yhteisöllisyyttä mm. kahvio/ravintolatoiminnalla. Ruoka oli kerrassaan upeaa ja erittäin terveellistä. Ruuan hinta määräytyi sen painon mukaan.

Maisemat olivat todellakin hienot ja lämpimällä kelillä talossa oli runsaasti terassitilaa, mikä tarjosi upeat oppimispuitteet myös!

Saavuimme kuuden kieppeillä vaatimattomaan, mutta siistiin hotelliin ihan Legolandin kulmilla. Iloksemme menimme illastamaan Legolandin ravintolaan, joka oli mielyttävä päätös antoisalle päivälle.

Seuraavana aamuna lähdimme taas kukonlaulun aikaan yhtenäiskoululle Odderiin. Lasten tekemät Suomenliput liehuivat, ja meidät otettiin niin lämpimästi vastaan. Vierailimme eri luokissa. Oppilailla oli iPadit ja opettajat antoi tehtävät tehtäväkorttien avulla. Erityisen paljon tuntui, että oppilaat olivat viehättyneet kivan, videon ja äänen käyttöön projekteissaan. Koulu oli hyvin kodikas. Opettajat hyvin innostuneita ja ylpeitä työstään. Koululla oli jokunen Learning Facilitator, jonka tehtävänä oli auttaa ja ohjata muita opettajia Tietotekniikassa. Kävimme luokissa ryhmittäin ja jokaista ryhmää kuljetti pari koulun oppilasta. Erityisesti olin viehättynyt pikkukoululaisten kouluelämästä. Leikkiä ja iloa. Piha oli aivan käsittämättömän kutsuva. Lapsilla oli rullalaudat ja vaikka mitkä. Kypärät päässä ja vauhtia riitti. Sisällä oli käytävillä ja luokissa LELUJA! Pyöreät matot sitä varten, että vlidaan luokassa asettua myös lattialle. IPadin käyttäjinä pikkuoset olivat aivan virtuooseja. Se mikä oli hienoa, että joka luokka-asteella iPadien kanssa tekeminen oli yhteinen ja innostava asia. Ehkä vaikuttavin kokemus Tanskan matkalla. Opettajien asenne oli kyllä niin kohdillaan. Koko kunta on niin sanotusti iPad kunta. Kun valintoja on tehtävä ja koulut saavat itse päättää, niin tällainen päätös tässä kylässä. Tiesittekö muuten, että tänä vuonna Tanskassa tulee voimaan uusia lakeja koskien esim opettajien työaikaa. Työpäivät ovat 8-16 ja kotisuunnittelua ei enää ole. Kesälomaa lyhennetään. Oppilaille muutos merkitsee myös pidennettyä koulupäivää ja sitä, että kaikki tehtävät tulee tehdä koulupäivän aikana. Ja kaiken huipuksi jokaisen opettajan tulee ottaa tietotekniikkaa jollain tasolla haltuun opetuksessa. Sitä varten alueille koulutetaan lisää Learning Facilitatoreja.

Viimeinen käynti oli Kööpenhaminassa lukio, jossa myös jokainen oppilas saa iPadin tai voi ostaa kannettavan tietokoneen. Myös muunkin kuin Applen (10% muita). Kaikki oppimismateriaali on Tanskan koululaitoksissa oppilaille maksutonta! Talo oli hieno ja tilat hulppeat. Täälläkään ei erillisiä luokkia vaan oppimiseen suunniteltuja erilaisia tiloja. Oli myös upeita taukotiloja, joissa mukavasti pystyi lähöilemään kirkkaan värisillä isoilla säkkituoleilla. Ja niit portaita oli taivaaseen asti.AppleTV jälleen kerran joka tilassa edesauttoi yhteistä jakamista ja tekemistä. Ylioppilaskirjoitukset on tulossa myös Tanskassa sähköisiksi. Sillä erolla, että maassa jossa perusajatus on, että kansalainen päättää itse, saa valita mitä sähköistä laitetta käyttää! Huimaa. Muutoinkin tuntuu, että suhtautuminen laitevalintoihin ei ole ollenkaan niin tunnepitoinen asia kun Suomessa. Me nyt valitsimme tämän, kun tämä sopii meidän tarkoituksiimme ja tavoitteisiimme.

Ainoa asia, missä sekä Suomi, että Tanska ovat vielä monia maita jäljessä on inkluusio. Integraatiota tehdään jonkin verran. Toivoisi, että innovatiivisten oppimisryhmien myötä, voitasiin myös kehittää kaikille yhteistä koulua. Hyvää yritystä löytyy esimerkiksi Haapavedellä, mutta kyllä se usein edelleen on esimerkiksi yhteiset musiikkitunnit.


Innostava Tanska. Viimeksi olin hyvin tilassa vanhustenhuollosta Tanskassa, joka on aivan esimerkillistä. Jotenkin kaikkea leimaa sellainen rento innostunut ote työhön. Kuitenkin kehittäminen on hyvin järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Ennen kaikkea esimerkiksi digitaalisen ympäristön luomisessa on vahvasti tuotu mukaan ohjaus ja opetus opetushenkilökunnalle!

Minä kiitän koko porukkaa loistavasta matkaseurasta. Hienoa, että kehitettävää riittää!