Suut suppuun ja Suujumppaamaan®

Viime aikoina puheterapiaan liittyen on paljon puhututtanut artikulaatioterapia ja suujumppa on sanana vilahtanut milloin missäkin yhteydessä. ”Ei ole tutkittua tietoa, onko siitähyötyä” on aika pitkälti ollut asenteena ja olen jopa kuullut puheterapeutin kieltäneen sen käytön. No suujumpan voi mieltää monella eri tapaa, vaikkapa puhtaasti kielen funktioiden harjoitteluna, jos niin haluaa.

Kahvatuotteet on rekisteröity tuotemerkki. Yksi niistä on Suujumppa®. Avainsäätiö ja sitä ennen Kilo –projekti on vuodesta 1998 järjestänyt materiaalin käyttöön liittyvää koulutusta. Suujumppaahan voi sanana käyttää kuka vaan ja se voidaan ymmärtää milloin mitenkin, mutta koen tarpeelliseksi kertoa, mitä me Avainsäätiössä sillä tarkoitetaan. Yhteisönohjauksessammehan sitä usein ohjataan ja kun koulutusta on laaja-alaisesti ja valtakunnallisesti pidetty, koen että tuotteemme kuvaus on paikallaan.

Taustaa

Suujumppa® on kehitetty erityisesti perheiden ja päivähoidon tarpeista lähtöisin. Puheterapeutti Sirkka Lehto-Juopperin innoittamana lähdimme Kilo-projektissa 1996 kehittämään toimintaa, joka voisi tukea puheterapeuttista kuntoutusta, myös artikulaation osalta. Espoolaisena aluevastuupuheterapeuttina pohdin, miten saisin kotiharjoitteluun hauskuutta ja innostusta. Omat kokemukseni äitinä, joka yritti saada viisi vuotiasta tekemään harjoittelua kotona, olivat vähintäänkin tuskastuttavia.

Sirkan koulutuksen jälkeen syntyi idea. Tehdään tästä kokonaisvaltainen menetelmä: toiminnallinen, motivoiva, joustava, ei paikkaan tai ihmisiin sidottu. Kilossa oli mahtava tiimi: fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kaksi puheterapeuttia, valtaisa joukko varhaiskasvatuksen ammattilaisia, lasten vanhemmat ja tietysti lapset, jotka toimivat menetelmän testaajina.

Työssäni monivammaisten lasten kanssa olen - kiitos loistavien opettajien Lastenlinnassa - oppinut ymmärtämään asennon ja vireyden sekä tuntoon liittyvien monenlaisten asioiden vaikutuksen lapsen keskittymiseen ja asioiden omaksumiseen. Oli luonnollista, että näitä asioita otettiin vahvasti mukaan Suujumppaan®. Aluevastuupuheterapeuttina kiinnitin usein huomiota siihen, että myös lasten karkeamotorisissa taidoissa tuntui olevan puutteita esim. vartalon jänteydessä, koordinaatiossa jne. En nyt todellakaan väitä, että osaisin näitä testata tai arvioida muuta kuin mutu -tuntumalla. Terapiatyössäni olen saanut fysio- ja toimintaterapeutilta loistavia vinkkejä, miten saada jänteys kohoamaan tai minkälaisia toimintoja voi tehdä koordinaation edistämiseksi. Pystyvibran päällä seistessä esimerkiksi saa vartalon jänteyden kohomaan. Ja kas huulio näyttää heti aivan toiselta. Ja lapsi on innoissaan ”formulalla” ajamisesta. Tai trampoliinilla deekin potkii ihan eri meiningillä!

Suujumppassa® lähdetään perusajatuksesta, että se on yhteisöllistä ja soveltuu kaikille lapsille, iästä riippumatta. Ihan pienten kanssa voi ottaa vaikka iiiiiisoa ääntä tai iiiihan pikkiriikkistä tms. Sitä voi tehdä pienryhmissä, isoissa ryhmissä tai vaikkapa lapsen kanssa kahden. Sitä voi tehdä niin vanhemmat kuin päivähoidon tai koulun henkilökunta.

Suujumppa®. materiaalin kuvaus

Suujumppa®. on jaettu eri osa-alueisiin:

1. puhaltaminen

2. imeminen

3. huulion liikkeet

4. kielen liikkeet

5. D-harjoitukset

6. Suujumpan yhdistäminen leikkiin

Jokaisessa osiossa on listattu erilaisia lapsille hauskoja temppuja, leikkejä ja toimintoja. Korteissa on myös tyhjiä viivoja uusia ideoita varten. Esim Hyvinkään Hakalan lastentalon työntekijät kehittävät Suujumppaan® niin paljon uusia ideoita, että piti tehdä uusi kansio. Harjoiteita ei tehdä ”vain” harjoitteina. Aikuisen tulee tehdä niistä mielekkäitä ja jokainen voi tehdä niistä oman näköisiään. Esim. kun vadissa on saippuavettä ja lapset puhaltavat pilleihinsä niin, että se valuu valtoimenaan alas, siitä voi luoda tulivuorimaailman tai ihan mitä tahansa. Tehtävien voidaan sisällyttää käsitteistöä ja kun käsitteistöä käytetään toiminnallisesti, niiden omaksuminenkin on tehokkaampaa.

Tuokioiden on tarkoitus olla toiminnallisia ja lasta kiinnostavia. Lapset voivat tuunata omat istuinalustansa (esim. pefletti) ja aikuinen voi vaikkapa lorutuksen avulla määritellä, missä kukin istuu inkkariasennossa. Suujumppa tuokio on parhaimmillaan hauskaa ja lapsia innostavaa. Siihen voidaan sisällyttää kielellistä rikastuttamista, vuorovaikutustaitojen kehittämistä, akateemisia taitoja. Lapset voivat vaikka vuorotellen kiivetä neljännelle puolapuulle, käskeä muita sanomaan diddiddid niin kauan kuin höyhen putoaa. Voi miettiä onko tiskirätti pitkä vai lyhyt sana, onko sanassa kaislikko suhinaa.

Yksi aikuinen tuli kerran sanomaan minulle, että suujumppa on tylsää, lapset ovat siihen ihan kyllästyneitä. Voisitko tulla katsomaan mikä on vialla. No heti alkuunsa se selvisi. Aikuinen aloitti: no niin nyt on sitten taas Herra Kielistä ja se sanoo päivää…. Se vaan on niin että Suujumppan® vetämiseen vaaditaan teatteritaiteenomaisia kykyjä. Asenteet tarttuu, innostus tarttuu

Yleistä

Suujumppa®.on moneksi taipuva, hyvinkin ohjaajasta/ohjaajista riippuva menetelmä. Materiaali sinällään on toimiva, mutta koulutus täydentää sitä - tietenkin. Erityisen innostavana itse olen kokenut esim draaman yhdistämisen siihen. Ja olen nähnyt niin veret seisauttavan mahtavia Suujumppa® -tuokioita, että ihokarvat ovat innostuksesta pystyssä ja pitkään!

Muistan yhdenkin kolmivuotiaan pojan, jolla oli vartalon jänteys alentunut ja huulio löysä yhdistettynä toiminnalliseen syljen eritykseen. Parin kuukauden säännöllisen Suujumpan® ansiosta oli niin nätti suppusuu. Avustaja teki ryhmän lisäksi kaikkea niin hauskaa ja mukavaa arjen lomassa päivittäin joko kahden kesken tai muita lapsia leikeissä mukana. Vanhemmat kokivat jutut kotona mielekkäinä. Tosin äidillä oli kovat oltavat kun pikkuisesta hauskinta oli saunassa, kun hän purskutti toooosi kaukaa kylmää vettä äidin päälle.

Ja onko siitä hyötyä. No mistä on? Voidaan saman tien sanoa, että mitään mitä ei ole tieteellisesti mitattu ei voida pitää hyödyllisenä. Ja ainakin me puheterapeutit varmasti ajattelemme, että työstämme on hyötyä, vaikka siitä ei kerrassaan ole paljoakaan tieteellistä kovaa faktaa. Eikö olekin niin, että on olemassa vain yksi vaikuttavuustutkimus Suomessa, Marja Asikaisen väitöskirja eikä se anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa vaikuttavuudesta.

Haittaa on siitä, että toisen työtä vähätellään ja jopa kielletään toimintoja, joista itse asiassa – käsi sydämelle – ei ole tarkkaa sisällöllistä tietoa. Ja mikään ei ole rikollisempaa kuin se, että tappaa toisen innon ja luovuuden.

Toivon mahtavia Suujumppa®. – tuokiota joka niemeen notkoon ja saarelmaan ja Suupoppi® raikukoon!!!