Huilingin päiväkodissa ja koulussa 2007-2009
Guangzhou, Kiina
Hannele Merikoski, FM, puheterapeutti ja työnohjaaja
Taustaa ja projektin tavoitteet
Ensimmäistä käyntiämme edelsi suomalaisryhmän käynti Huilingissa vuonna 2006. Ryhmän kanssa oltiin tiiviissä yhteistyössä seuraavaa käyntiä suunniteltaessa. Lisäksi Guangzhousta, Huiling keskuksesta kävi vierailijoita tutustumassa suomalaiseen erityishuoltoon.
Päätavoitteena puheterapeuttisesta näkökulmasta on vuorovaikutuksen tukeminen mm. puhetta tukevin ja korvaavin kommunikointikeinoin (AAC – Augmentative and Alternative Communication). Tavoitteena on myös, että vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvä tietotaito vähitellen jäisi Huilingin omaksi asiantuntijuudeksi.
Vuoden 2007 koulutus
Ensimmäinen koulutusjakso sisälsi paljon tutustumista ja todella monia kohtaamisia. Edellisen ryhmän ehdotuksesta jakaannuimme eri ryhmiin. Omaksi vastuualueekseni muodostui Huilingin integroitu päiväkoti. Pääpaino oli päiväkodissa tapahtuvassa koulutuksessa. Koulutuksen sisältö oli hyvin käytännönläheinen. Käytännössä harjoiteltiin erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä. Harjoittelimme erilaisten tuokioiden pitämistä: suujumppaa, Nopeaa piirroskuvakommunikointia,
Päätavoitteena puheterapeuttisesta näkökulmasta on vuorovaikutuksen tukeminen mm. puhetta tukevin ja korvaavin kommunikointikeinoin (AAC – Augmentative and Alternative Communication). Tavoitteena on myös, että vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvä tietotaito vähitellen jäisi Huilingin omaksi asiantuntijuudeksi.
Vuoden 2007 koulutus
Ensimmäinen koulutusjakso sisälsi paljon tutustumista ja todella monia kohtaamisia. Edellisen ryhmän ehdotuksesta jakaannuimme eri ryhmiin. Omaksi vastuualueekseni muodostui Huilingin integroitu päiväkoti. Pääpaino oli päiväkodissa tapahtuvassa koulutuksessa. Koulutuksen sisältö oli hyvin käytännönläheinen. Käytännössä harjoiteltiin erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä. Harjoittelimme erilaisten tuokioiden pitämistä: suujumppaa, Nopeaa piirroskuvakommunikointia,
Kurssilaiset olivat innokkaasti mukana. Mallista oppiminen on helppoa mutta soveltaminen ei. Päivähoitomallissa vahvuuksia ovat toiminnallisuus ja ilo. Pedagogiset tavoitteet uskotaan saavutettavan vain eksplisiittisesti. Niinpä jo pienetkin istuvat pulpeteissaan ja opettajan johdolla toistavat kuorossa. Erityislasten integrointi on pääasiassa fyysistä – ovat mukana joissakin toiminnoissa ja sielläkin niin, että avustava aikuinen työntää, vetää ja taputtelee. Erityislapsi on esim. opetustilanteessa ilman kirjaa. Päivittäisissä toiminnoissa tuetaan passiiviseksi oppimista mm. pukemalla vaatteet ilman lapsen minkäänlaista osallistumista. Lapsille, joilla kontaktissa olo on vaikeaa järjestetään tehtäviä pulpetissa katse päin seinää.
Kouluttajana ja työnohjaajana haasteita ovat mm. autismidiagnoosin käyttö kaikille, joilla on haasteita kehityksessään. Yhteisöllinen kuntoutus ei toki ole diagnoosikeskeinen vaan päinvastoin mutta perustuu hyvään yksilön tuntemukseen. Ammatillinen kirjo on myös kohtuullisen kirjava ja siitä on vaikea saada selvää.
Vuoden 2008 koulutus
Seuraavan jakson toivoimme sisältävän pääasiassa työryhmätyöskentelyä. Oman ryhmäni muodostivat nyt koulun ja päiväkodin henkilökunta. Tavoitteena oli ottaa mukaeltuna käyttöön Espoon Kahvakeskuksen kehittämä Viiden portaan videoanalyysi – Hyvin pian analyysi sai uuden nimen ”Ipu Ipu Analyses” eli kiinaksi ”askel askeleelta”.
Päivät olivat pitkiä ja raskaita tällä jaksolla mutta ryhmät työskentelivät innokkaasti ja väsymättä. Koulutuksen sisältönä videoanalyysia varten olivat pääteemat:
• Fyysinen ympäristö – miltä lapsi näyttää, minkälainen ympäristö, minkälaiset kuvat jne
• Sisältö – sisäinen motivaatio, onko lapsi aiheesta kiinnostunut, minkälaisia tavoitteita mm. pedagogiset tavoitteet
• Vuorovaikutuksen tasapaino – tekeekö lapsi aloitteita, keskustelevatko lapset keskenään, minkälaisia puheenvuoroja aikuiset käyttää, kuinka paljon suoria kysymyksiä ja käyttäytymisen ohjaamista
Kurssilaiset omaksuivat perusasioiden näkemistä videoanalyysissä ja tavoitteeksi asetettu videoanalyysin aloittaminen Huilingissa toteutui. Sovittiin, että sekä koulun että päiväkodin henkilökunta videoivat toimintaansa ja analysoivat niitä em. kolmen osa-aaslueen mukaisesti
Vuoden aikana sain sovitut videot (3kpl) ja niihin liittyvät analyysit. Kurssilaiset kykenivät löytämään erityisen hyvin esimerkiksi tavoitteet. Videoissa näkyi paljonkin muutosta, vaikka pääosiltaan noudattivat opittuja opetuksen malleja. Opetukseen oli lisätty toimintaa ja pyritty tukemaan lasten tekemiä aloitteita.
Vuoden 2009 koulutus
Harjoitusanalyysit onnistuivat tavoitteiden mukaisesti. Seuraavan koulutusjakson tavoitteena oli paneutua syvemmin analysoinnin tekoon työryhmätyöskentelynä. Huilingia oli pyydetti valitsemaan avainhenkilöitä koulutukseen joita oli 7-10 viikon aikana. Ihmisten vaihtuvuus on hankala asia ja tällä jaksolla pyrittiin ratkaisemaan tätä ongelmaa niin että kurssin lopuksi valittiin kolme avainhenkilöä, joiden vastuulla on koulun ja päiväkodin henkilökunnan opastus käyttämällä videoanalyysia. Kurssin lopulla pääsimme vaiheeseen, jossa pitäisi ratkaista suuri kysymys Miten?. Eli analyysin teko useiden harjoitusanalyysien jälkeen sujuu jo, mutta työskentelyä sen suhteen, miten analyysissa havaitut asiat ratkaistaan, tarvitaan vielä lisäkoulutusta.
Tämän vuoden tavoitteena on, että avainhenkilöt yhdessä tekevät kahden tiimin kanssa videoanalyysit ja analyysi toistetaan kaksi kertaa. Ensimmäiset tulevat ennen vuoden loppua ja seuranta-analyysit maaliskuun 2010 loppuun mennessä.
Jatkossa
Seuraavan jakson tavoitteita on perehtyä Miten –kysymykseen. Alussa käytyjä puhetta tukevia ja korvaavia keinoja arjessa käydään uudelleen ja laaja-alaisemmin läpi. Koulutus toteutuu jälleen työryhmätyöskentelynä, jossa avainhenkilöiden lisäksi on 3-6 aktiivia toimijaa Huilingkeskuksesta.
Työskentely Huiling keskuksen henkilökunnan kanssa on ollut ihmeellinen ja voimaannuttava kokemus. Erityisesti ihastelee henkilökunnan tarmoa, sitkeyttä ja työniloa. Kaikki mitä on luvattu toteutuu ja esimerkiksi videoanalyysin toimivuuden kannalta sitoutuminen on oleellinen kysymys. Samoin oma sisäinen motivaatio ja tahtotila kehittyä työssään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti